Aamun rauha on mennyt. Nukuttuaan aamuruoan jälkeen lähes yhteentoista, heräsi kaksi sankariamme täynnä luomisvoimaa, tai ainakin energiaa. Äkkiä pihalle, jossa pakollisten toimien jälkeen alkoi kunnon hulabaloo. Hypittiin, haukuttiin ja törmäiltiin raivoisasti ympäri pihaa.

Muutama kuperkeikka ei menoa haitannut. Taitaa tuokin olla sitä paljon mainostettua koiranelämää. 

Viimein vauhti hiipui ja kannoin Caron yläkertaan ja menin Frodon kanssa alakertaan ruokaa laittamaan. Suunnitelma oli huono, ja Caro kommentoi kiukkuisesti epäreilua päätöstäni.

Olin tiukkana, menin ylös vasta lounaan jälkeen Caron ruokakuppi mukanani. Vastaanotto oli viileä.

Ruoan saatuaan Caro leppyi nopeasti, suorastaan heti. Enää ei muisteltu menneitä.

Auringonpaiste taisi imaista pojista mehut kun ruoan jälkeen hakeutuivat varjoon makailemaan. Siirryimme koko lauma sisälle. Caro nukahti taas. Taitaa tankata iltaa varten.