Niin se aika kuluu. Frodo täytti toissapäivänä 10 vuotta.

... ja Caro täytti eilen yhden vuoden. Onneksi olkoon Doro, Fantsu, Mimmi ja Ronja

Kaksin aina kaunihimpi.

...siis meillähän piti olla kaksi MUSTAA villakoiraa, mutta meillä onkin yksi harmaa ja yksi ruskea:)

Isä ja poika ovat parhaat kaverukset edelleen.

Caro oli eilen ensimmäisellä agility-kurssin tunnilla ja mieleen tulivat ajat n. 8 vuoden takaa, kun Frodon kanssa osallistuimme Just for fun -agilityyn. Hupia se olikin kaikille muille paitsi emännälle, jonka huumorintaju ei aina riittänyt. Carolla on vähän samoja elkeitä. "Mitä häh, eiks tää ookaan se paikka, missä riehutaan ja kirmataan ympäriinsä kaverien kanssa? Miks noi kaikki muut tuijottaa emäntäänsä eikä huomaa mua ollenkaan? Ainoa joka mut huomaa, on toi emäntä, joka työntää namua suuhun jatkuvalla syötöllä. Okei, kyllä mulle maistuu, mutta noita ohjeita ei viitsis millään kuunnella. Jos mä vähän komennan mun kimeimmällä haukulla, niin ehkä mut huomataan. Mikä noita muita vaivaa, ne vaan pujottelee ja hyppii renkaiden läpi ja seuraa emäntäänsä. No kyllä mäkin voin pujotella, mutta eiks välillä vois kuitenkin riehua?" Ei voinut ja sehän harmitti Caroa tosi paljon. Onneksi paikalla oli Yael, jota sai vähän pussailla.

Viikon kuluttua on sisarusten kanssa 1-vuotistapaaminen. Sitä odotellessa